Vuoden 2015 viimeiset kynnet

Tuli aika keväisen vaaleanpunaiset kynnet, mutta minä tykkään. Kiitos Aino!

Joulujuttuja

Possumunkin blogissa oli joulukalenteri, jossa oli kaikenlaisia mukavia tehtäviä joulunodotusta piristämään. Minun arvaukseni osuivat muutaman kerran kohdalleen ja siitä hyvästä Possumunkki muisti minua kivalla yllätyksellä. Kaunis kiitos sinulle Possumunkki jälleen!



Mieheni äiti teki viimeisenä joulunaan vuonna 2003 ihania jouluenkeleitä. Anoppini kuoltua heti alkuvuodesta 2004 jaoimme enkeleitä muistoksi kaikille anoppini läheisille. En muista, montako enkeliä hän kaikenkaikkiaan teki, mutta neljä enkeliä jäi meille. Nämä neljä jouluenkeliä ovat olleet siitä saakka joka joulu paraatipaikalla kodissamme.




 Aiemmassa postauksessa esittelin anoppiltani jääneitä käsitöitä. Mukana oli mustat säärystimet mustasta Novitan Miami- langasta. Mukana oli ohje Ullasta. Eräs kommentoija oli sit mieltä, ettei Miami- lankaa edes ollut olemassa anoppini elinaikana. Myöskin säärystimien ohje on julkaistu Ullassa anoppini jo kuoltua. No nyt arvoitus on ratkennut ja kommentoija oli oikeassa. Vanhin tyttäreni on neulonut säärystimiä ja kuulemma mielenkiinto lopahti.Syytä siihen, miksi hän on työntänyt keskeneräisen neuleensa mummonsa käsityöpussiin, hän ei osaa sanoa. Pakkasin käsityön tykötarpeineen hänelle mukaan omaan kotiinsa. Toivon, että hän löytää uuden inspiksen ja tekee säärystimet valmiiksi.

Olen ollut kilttinä koko vuoden ja niimpä sain Joulupukilla monta mukavaa lahjaa. Kuvassa muutama käsityöharrastukseeni liittyvä lahja. Alimmassa kuvassa lahja, jota olin toivonut. KnitPron virkkuukoukkukotelo, jossa on yhdeksän erikokoista virkkuukoukkua. Kiitos Joulupukki!

Tunnelmallista joulua!

Viime jouluksi tein äidilleni paperinarukranssin. Neuloin paperinarusta suorakaiteen muotoisen kappaleen aina oikein- neuletta. Käärin neuleen rullalle ja ompelin päät kiinni toisiinsa. Sisälle laitoin rautalankaympyrän, jotta ympyrän muoto pysyy. Vielä valosarja ympärille ja iso rusetti koristeeksi. Esittelin kuvia kranssista Novitan Neulomon blogissani. Nythän Novitan vanha Neulomo on kadonnut ties mihin blogeineen päivineen. Niimpä laitan kuvat kranssista tänne itselleni talteen.

Tässä on kuva meidän tämän jouluisesta piparkakkutalosta. Osat ostin valmiinä kaupastaa. Avustajani kokosi talon ja lapset vastaavat koristelusta.

           
                             
    Ihanaista Joulua  

Pikkujouluvaihto

Osallistuin toiseenkin jouluaiheiseen vaihtoon. Jouluista Iloa - blogista voit lukea lisää tästä pikkujouluvaihdosta. Yläkuvassa on kuva saamastani paketista kokonaisuudessaan. Sain itsetehdyn kauniin joulukortin, pussillisen manteli- rusina- sekoitusta, servettejä, marmelaadia ja kaksi joululahjaa. En tiedä, oliko paketit tarkoitus avata vasta jouluaattona, mutta enhän minä malta odottaa. Ja hei, täähän on pikkujouluvaihto..

Ensimmäisessä paketissa oli kaksi joulunpunaista sydämenmuotoista pikkuliinaa. 8- vuotias tyttäreni kysyi minulta: "Kuka osaa tehdä noin kauniita liinoja? "

Toisesta paketista kuoriutui sydämenmuotoiset, punaiset käsienlämmittimet. Nämä voi sujauttaa lapasiin sormia lämmittämään tai vaikka taskuihin. Vielä kun saataisiin sitä pakkasta. Samassa paketissa oli sydämenmuotoinen Puttipajan kynttilä, jossa roikkuu yksinkertaisen kaunis sydän- koriste.
Ja sitten vastaus tyttäreni kysymykseen: Olga osaa tehdä kauniita sydän- liinoja. Kiitos sinulle Olga jouluisesta yllätyspaketista! Tykkään todellakin!

Lopuksi päivän koirakuva: puhtaat pyykit odottavat Ikean kassissa, että joku viikkaisi ne kaappiin. Mummokoira Nita on löytänyt pyykkien seasta sopivan päiväunipaikan.

Joululahjavaihto

Osallistuin Sadun joululahjavaihtoon. Sadun joulublogista voit lukea lisää tästä vaihdosta. Yläkuvassa saamani paketti kokonaisuudessaan. Sain itsetehdyn joulukortin, pari pakettikorttia, tiskirätin, mukin, namusia ja keskellä olevan upean rasian.
Alemmassa kuvassa paketin ihanuus, eli tuo itsetehty rasia avattuna. Rasian sisällä on kuusi kappaletta joulunpunaisia tuikkukynttilöitä.
Tällä upealla joululahjalla minulle hauskaa joulua toivotti nimimerkki "Joulun Mieltä". Kiitos ja ihanaista joulua sinulle!

Possu Munkin yllätys

Possu Munkin blogissa on joulukalenteri. Minulla kävi tuuri 15. päivän luukussa ja Possu Munkki lähetti minulle kivan yllätyksen.



Tyttäreni ihastui noihin palapelin muotoisiin heijastimiin ja ne onkin jo kiinnitetty hänen takkiinsa. Minä ja lapset kiitämme Possu Munkkia turvallisuutta lisäävästä yllätyksestä!


"Elämänhiekkaan painat itsesi kokoisen jäljen." - Maria Ahlstedt -

Joulukuun SNY- paketti

JOULUKUU

'Uusi vuosi - uudet kujeet'

- Pikkujoulukausi: Olisiko ohjetta johonkin pieneen lahjaan, mikä valmistuisi nopeasti?

- Joulukortti-ideoita?

- Uusi harrastus omalle parille? Haastaa kokeilemaan jotain uutta, mitä ei ole aikaisemmin uskaltanut kokeilemaan.

- Norjalaisneuleita, ristipistoja, illuusioneuletta yms.

----------------------
TOIVE:
- Jokaisen kuukauden paketin mukana jotakin itse tehtyä :).

 

Tässä kuvassa on joulukuun salaisen neuleystävän koko paketti avattuna. Laatikosta ei nyt valitettavasti ole kuvaa ulkopuolelta, mutta voin kertoa teille, että laatikko on kiva Muumi- aiheinen.



Ystäväni ilahduttti minua suuresti kuvan käsityökirjalla. Tähän kirjaan en olekaan koskaan törmännyt. Kuvassa oikealla puolella on "Kaksoiskäyttöinen käsi- ja keittiöpyyhe".

Sitten paketin herkut... jouluisia makuja siis.

Itsetehtyä paketissa on kaunis joulukortti. Ruskeasta paperipussista löysin ompelukoneen, joka on jääkaappimagneetti. Hauska ompelukone on metallia, eli aikas painava, kuten oikeakin ompelukone.

Lopuksi ne tärkeimmät ihanuudet, eli langat ja just mun lempiväreissä. 150 gramman vyyhti Zelda`s Dippins Magdaleena- nimistä lankaa. Langassa on 75 % villaa ja 25 % jotain muuta, josta en saa selvää. Toista lankaa onkin iso kiekko, vai miten tota nimitetään. Langan mukana tulleessa lapussa lukee, että lankaa on 232 grammaa. Lanka on Aade Löngin virolaista villalankaa eli 100 % villaa.

Ja lopuksi se paljastus, kuka minua on syksyn kierroksella ilahduttanut: hän on Mehtäemäntä Mehtäpirtti - blogista. Kiitos sinulle ihanasta joulukuun paketista ja koko syksyn antoisasta kierroksesta! Toivon sinulle Tunnelmallista Joulua!

Saaren Joulumaa

Tänään vierailin avustajani kanssa Saaren Joulumassa Mäntsälässä. Olin Joulumaassa ensimmäistä kertaa, mutten varmasti viimeistä. Aivan ihana paikka! Upea jouluntunnelma ja jouluntuoksua antavat mm. kukat ja herkut. Kiitos vinkistä Kirsi ! Mukava oli taas tavata ja jutustella kasvokkain.

Myyntipöydät notkuivat toinen toistaan houkuttelevampaa kotiinviemistä. Yritin pitää järjen päässä ja kukkaronnyörini tiukalla. Mielestäni onnistuin hyvin välttämään pahimmat houkutukset. Tein vain muutamia pieniä ostoksia.

Paikalla on myös eläimiä pikkuväkeä ihastuttamassa, mm. kaneja, vuohia, aaseja, poneja (poniratsastusta), alpakoita, possuja ja koiria. Kaikkia eläimiä saa silittää ja rapsuttaa. Possuvauvoille kerätään myös tutteja. Täytyypä ensi vuonna ottaa lapsetkin mukaan. Tosin väkeä paikalla on paljon, joten lapsia saa kyllä vahtia, etteivät katoa ihmisvilinään.

Kauneinta joulukuusta saa äänestää.

Joulumaa on auki tänä vuonna vielä tiistaina ja keskiviikkona. Jos teillä on mahdollisuus, menkää ihmeessä katsomaan. Tuolta voi hankkia kaikkea kaunista ja mukavaa pukinkontin täytteeksi.

Anun päivänä

Neuro- Porvoo, jonka toimintaan osallistun aktiivisesti, osallistuu ensi sunnuntaina Porvoossa Annan joulumarkkinoille. Minä olen silloin viettämässä mieheni kanssa parisuhteen laatuaikaa Ikaalisten kylpylässä. Menemme testaamaan kylpylän palkitun "Helppo liikkua"- huoneen. Kannoin korteni kekoon tekemällä Neuro- Porvoon myyntipöydälle neljä käsivarsineulottua tuubihuivia, kaksi mustaa ja kaksi luumun väristä. Lankana näissä on Novita Pehmo. Yhdestä kerästä tulee yksi tuubihuivi. Toivottavasti tuubihuivit menevät kaupaksi ja kartuttavat Neuro- Porvoon kassaa.

Aiemmassa postauksessa esittelin anoppini jäämistöä. Yksi kommentoija kertoi, etteivät käsityötarvikkeet voi olla vuonna 2004 kuolleen anoppini jäämistöä. Emme kyllä ole mieheni kanssa keksineet, kenen muun muovipussi voisi olla. Monesti käsityöohjeita julkaistaa uudestaan, joten uskon, että Ullan säärystin- ohje on voitu julkaista vaikka 1960- luvulla ja 2010- luvulla uudestaan. Olen yrittänyt googlettaa, milloin Novitan Miami- lankaa on ollut saatavilla. En löydä tietoa. Jos jollain teistä on tietoa tästä, mielelläni kuulisin milloin lanka on ollut myynnissä.

Jokatapauksessa virkkasin  vaaleanpunaisen korin valmiiksi. Valmis kori paina 143 grammaa, joten sen verran virkkasin koriin trikookudetta.

Elämän & langn fiilistelyä- blogin Satu järjestää oman joululahjavaihdon. Tokihan minä halusin tähänkin mukaan. Vielä ehtii ilmottautua mukaan. Lisää voit lukea Sadun joulu - blogista.

Anopin jäämistöä

Mieheni äiti on kuollut vuonna 2004. Nyt mieheni löysi meidän alakerrasta avaamattoman muovipussin, jossa on hänen äitinsä käsityötarvikkeita. En ymmärrä, miten tuo pussi on onnistunut piileskelemään meiltä yli 10 vuotta. Pussissa on lankoja. Langanostolakkoni pitää erinomaisesti, mutta silti lankavarastoni kasvaa. Kivahan se on "löytää" uusia lankoja, kun ei voi ostaa lankaa kaupasta. Tai voinhan mä, mutten halua.

Pussissa on myös puikkoja. Osa puikoista on kiinni keskeneräisissä käsitöissä. Metallisissa sukkapuikoissa oli keskeneräinen neule. Purin sen, kun en oikein hahmottanut, mikä siitä pitäisi valmistua. Lankaa oli jäljellä vain pieni nöttönen ja minusta se oli jotain huopuvaa lankaa.

Sitten on tämä villasukanvarsi puisilla sukkapuikoilla. Tähän on lankaakin pussissa. Valkoinen lanka on Seitsemää Veljestä. Harmaa lanka, josta anoppini on neulonut raitoja sukanvarteen, on kyllä jonkinverran valkoista lankaa ohuempaa. Puikolla on 16 silmukkaa, eli yhteensä 64 silmukkaa. Iso sukka on siis tulossa. Anoppini on tehnyt välillä 2 o- 2 n ja välillä 3 o- 3 n. Nämä villasukat yritän neuloa valmiiksi, kun on jo niin pitkä varsikin tehtynä. Olisko toi noin 20 senttiä pitkä. Toivottavasti käsialani ei eroa kovin paljoa anoppini neulekäsialasta.

Toinen keskeneräinen neule on mustat säärystimet Miami- langasta. Lankaa on pussissa kuvan nöttösen lisäksi vielä kaksi täyttä kerää. Työssä on kiinni puiset sukkapuikot ja palmikkopuikko. Mukana on ohje Kiira- säärystimiin, joka on ollut Ullassa. Yritän neuloa nämä valmiiksi, jos ohje ja palmikkokuvio aukeavat minulle.

Kolmas keskeneräinen käsityö on virkkuutyö (?). Tähänkin on materiaalia pussissa reilusti, joten otan työnalle.

Jos teillä on antaa minulle hyviä vinkkejä toisen ihmisen aloittamien käsitöiden valmiiksitekemiseen, mielelläni lukisin niitä. Miten minun kannattaa jakaa villasukan varren 64 silmukkaa, kun alan tehdä kantapäätä?

Simpukkahuivi

Eilen päättelin kolmannen Simpukkahuivini. Virkkasin siihen melkein kokonaan kaksi kerää Cewec Merino Soft- lankaa, jotka sain Osakaiselta. Vain pieni nöttönen jäi. Valmis Simpukkahuivi painaa 182 grammaa. Virkkasin tämän 4, 5 mm: n virkkuukoukulla. Tämäkin Simpukkahuivi, kuten kaksi aiemmin virkkaamaani, on menossa ystävälleni 50- vuotislahjaksi. Siis jokainen huivi on mennyt eri henkilölle. Alkaa olla jo perinne, että annan kaikille naisspuolisille ystävilleni 50- vuotisslahjaksi Simpukkahuivin. Nyt pitäisi keskittyä joulujuttuihin, mutta mun tekee mieli virkata vain lisää Simpukkahuiveja. Tykkään tosi paljon virkata näitä. Taidan olla jäänyt ihan koukkuun.

Ilmoittauduin mukaan pikkujouluvaihtoon. Tästä pääset lukemaan lisää tästä ajankohtaisesta vaihdosta. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan, jos kiinnostuit.

Marraskuun SNY- paketti

                                             MARRASKUU
                                          "Valoa pimeyteen"
- Illat pimenee ja on mukava käpertyä sohvan nurkkaan pienen neuleen kera.
                                        - Rakkaus- Ystävät- Perhe- Lempivärit

TOIVE: - Jokaisen kuukauden paketin mukana jotakin itsetehtyä :).

Eilen sain SNY- ringin emolta tiedon, että marraskuun paketti on noudettavissa. Tänään henkilökohtainen avustajani haki töihintullessaan paketin postista ja minä pääsin hypistelemään sen sisältöä.



Parini ilahduttaa minua kolmella neuleohjeella. Hiihtokintaiden ohje on peräti vuodelta 1966. Parini on itse askarrellut ohjeen kauniille kartongille. Itsetehty siis tämäkin. Kartongin toisella puolella on parini minulle kirjoittama tervehdys. Kaksi muuta saamaani ohjetta ovat Ullaneuleen Haruha- sukat ja kämmekkäät. Itsetehtyä on myös kauniit enkeli- korvikset. Kahden kelluvan kynttilän kaveriksi sain ihanan perhosella koristellun tulitikkurasia. Onkohan tämäkin syntynyt parini taitavissa käsissä? Enkeli- korvisten lisäksi saan suojelusta enkeli- pinssin muodossa. Kaunis ajatus! Vadelmaliini- saippua on niin söpö, että eihän sitä raaski käyttää.




Entäpä langat? Kaksi 50 gramman kerää Teetee Helmi- lankaa. Just mun lemppariväristä ja 100 % merinovillaa. 100 grammaa Zeldan Dippilaarin käsinvärjättyä lankaa. Langan nimi taitaa olla Gimallus, kun siinä on pieniä kimaltavia hippusia siellä täällä. Todella kaunista lankaa. Kumpikin lanka on minulle uusi tuttavuus.


Parini on huomioinut myös marraskuun lopussa olevan syntymäpäiväni. Oliko tarkoitus kurkistaa lahjakassiin vasta virallisena päivänä? No en mä kyllä malta. Lahjakassi kätki sisäänsä kauniin pöllö- aiheisen teemukin ja virkistävän mustaherukka- yrttiteen. Tuoksuu muuten taivaalliselle jo pussin läpi.

Kiitos synttärionnitteluista ja mieluisasta marraskuun paketista Salainen Neuleystäväni!

Jauhoton suklaakakku

Viime viikon maanantaina kävin juttelemassa ravitsemuksesta Akun kanssa. Aku on perehtynyt neurologisten sairauksien ruokavalioon. Yksi asia, josta juttelimme paljon on vilja. Minulla on monta sairautta, MS- tauti, migreeni, atooppinen iho, heinäallergia, joiden hoitoon suositellaan viljojen välttämistä. Mitään vaivoja minulle ei ole koskaan tullut viljoista. Sovin Akun kanssa, että kokeilen olla kolme viikkoa kokonaan ilman kaikkia viljoja. Kolmen viikon kuluttua syön viljaa ja sitten katsotaan, miten se vaikuttaa vointiini. Tuloksen perusteella voin sitten päättää, haluanko jatkossa syödä viljaa vai en.
Normaalisti syön aina aamuisin lautasellisen kaurapuuroa kera 10 graman vehnälesettä vatsantoiminnan turvaamiseksi. Viljattomaan ruokavalioon ei kuulu kaurapuuro eikä vehnälese. No mitäs minä sitten syön? Sain hyvän idean: viiliä! No eihän meillä tietenkään ole viiliä. Söin sitten ekana viljattomana aamunani rahkaa ja pakastemarjoja. Nyt on jo tullut todettua hyviksi aamupaloiksi viili ja mehukeitto sekä kanamunat eri muodoissaan.
Hyvin meni koko viime viikko lauantai- iltaan sakka. Silloin leivoimme lasten kanssa tämän vuoden ekat joulutortut. Kun olin syönyt hyvällä halulla kaksi joulutorttua, iski tajuntaani tieto, että joulutortussa on vehnää. Ei auttanut muu, kuin aloittaa sunnuntai- aamusta uusi kolme viikkoinen ilman viljaa.
Tänään sain vieraakseni Terhin. Olemme nettiystäviä, eli olemme löytäneet toisemme netistä. Olemme sähköpostitelleet ahkerasti viime kesästä lähtien ja tänään saimme mahdollisuuden tavata livenä ekan kerran. Olen aivan innoissani. Harvemmin enää tässä iässä saa uusia ystäviä. Oli mukava päivä yhdessä. Juttua riitti ja koirat nauttivat Terhin huomiosta. Varsinkin Nita liimautui kiinni Terhiin nauttimaan rapsuttavista käsistä. Kiitos vielä Terhi aivan mahtavasta vierailustasi!
Tapaamiseemme kuului tottakai kahvittelua ja syötävän piti tietenkin olla viljaton. Löysin Kotiliesi- lehdestä ohjeen jauhottomaan suklaakakkuun, joka nautitaan vadelmien ja kermavaahdon kera.

Kakun ulkonäkö nyt on mitä on, mutta maku on sitäkin herkullisempi. Tämä ei ole todellakaan mikään kevytversio, vaan voita ja suklaata on käytetty reilusti. Mutta hei, tätähän voi syödä hyvällä omallatunnolla, kun kakku on viljaton.

Yritin etsiä ohjetta Kotilieden nettisivuilta linkatakseni sen tähän. En löytänyt, joten ohessa ohje kännykkäkameralla lehdestä räpsistynä.

Päällystetyt henkarit

Oman kylämme käsityökahvilassa oli tänään aiheena päällystetyt henkarit. Henkareita voi päällystää monilla eri tavoilla. Helpointa on kietoa jotain henkarin päälle, vaikka kangassuikaletta, muovinauhaa tai kaunista valmista nauhaa. Me päällystimme henkareita tällä kertaa virkkaamalla. Tähänkin on monta erilaista tapaa. Haastavin oli malli, jossa on ympyröitä. Ensin pitää virkata ympyrät valmiiksi. Pääteltäviä langanpäitä tulee tuhoton määrä. Mielestäni lopputulos on niin upea, ettei näitä henkareita voi kaappiin piilottaa. Yläkuvassa on alkueräinen puuhenkari, josta lähdimme liikkeelle.

Marraskuun kynnet

                                                        Kiitos Aino!