Sain lokakuun ihanan salainen neuleystäväpaketin sopivasti kotiinpaluuni kunniaksi, eli paketti odotti minua keittiön pöydällä. Mieheni oli noutanut sen minulle valmiiksi Postista. En nyt kirjoita mitään siitä, mikä on lokakuun teema. Tuosta oikealta sivupalkista jokainen voi napsauttaa ja käydä lukemassa teemasta SNY- blogin puolelta. Taikapallomaisesti parini oli paketoinut jokaisen asian omaan pakettiinsa. Minulla meni muutama tovi paketteja availlessa ja jännittäessä, mitä paketeista kuoriutuu. Ihan kuin jouluna.
Ensinnäkin tärkein, eli lanka: kaksi 50 gramman vyyhtiä Filcolana Arwetta classic. Lanka on 80 % superwash merinoa ja 20 % nylonia. Ihanan pehmoinen lanka, ei kutita yhtään ja mitkä värit... Tykkään! Otan vastaan ehdotuksia, mitä tekisin langasta.
Sain kauniin projektipussukan ja SNYni itseaskarteleman kortin. Onkohan projektipussukkakin parini ompelema?
Sain kolme värityskuvaa, pussillisen suolatonta curryä (tästä mieheni saa loihtia minulle jotain herkkua), huumaavantuoksuisen ruususaippuan, kolme kaunista nappia ja hauskan "Käsityöt kesken"- kyltin ompeluhuoneeni oveen.
Parini lähetti minulle söpön vauvan sukan. Mihin tarkoitukseen sukka on? Sitten sain tokan ohutta lankaa ja sillesopivan virkkuukoukun 1, 25. Ideoita? Silmukanlepuuttajille minulla on aina tarvetta. Vaikka minulla on näitä muutamia, aina niitä tuntuu olevan liian vähän. Vai olisinkohan onnistunut hukkaamaan niitä? Pisteenä iin päälle sain todella kauniit pikkusakset ja niille ilmeisesti parini ompeleman suojapussukan, joka onkin tarpeen, sillä sakset ovat todella terävät. SNYni kirjoittaa, että voin heittää saksien suojuksen roskiin, kunhan teen itse paremman. No en todellakaan heitä mitään roskiin! Minusta suojuksessa ei ole mitään vikaa, enkä todellakaan osaa itse ommella minkäänlaista suojusta, saatikka parempaa.
Tuhannet kiitokset ajatuksellakasatusta ja runsaasta paketista, salainen neuleystäväni!
Perjantaina oli kolahtanut postilaatikkoon talven Novita- lehti.
