sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Pataleipä

Kun äiti kelaa- blogin Selina julkaisi blogissaan (ehkä) maailman herkullisimman Pataleivän ohjeen . Sitähän teki tietysti mieli kokeilla. Tein taikinan illalla ohjeen mukaan yöksi kohoamaan. Aamulla henkilökohtainen avustajani tuli töihin ja tarkoituksemme oli paistaa leipä. Kun laitoimme uunin päälle, hellan valo uuninlämmityksen merkiksi ei syttynyt. Ajattelimme valon olevan rikki. No ei lämpene uunikaan. Se on sitten rikki! Onneksi hellan levyt toimivat. Avustajani paistoi näppäränä tyttönä taikinasta pannuleipiä paistinpannulla. Kyllä me nekin syötiin, mutta ei ne kyllä ihan Pataleipää vastanneet.
Uusi liesi on ostettuna ja se saadaan ensi viikon torstaina. Vanha uunikin toimii taas. On ilmeisesti kosketushäiriöitä, joten uusi liesi on jokatapauksessa tarpeen. Vanhaan uuniin ei voi luottaa, että toimiiko varmasti, kun jotain pitää paistaa. Olemme selvitelleet, millainen liesi olisi paras pyörätuolia käyttävälle ja uudessa uunissamme onkin teleskooppiset kannattimet pelleille ja uuniritilälle. Minä en ainakaan aiemmin tiennyt näistä mitään, joten esittelen teillekin uuden lietemme, kunhan se saapuu.
Eilen teimme Pataleipätaikinan jo iltapäivällä kohoamaan. Leivästä tulee sitä parempaa, mitä kauemmin se saa kohota. Tänään saimme nauttia myöhäisellä aamupalalla taivaallisesta Pataleivästä. Tuolla meidän vanhalla uunilla leipä olisi saanut olla aavistuksen kauemmin uunissa. Mutta herkkua oli silti ja lähes koko leipä hävisi aaamupalla parempiin suihin. Täytyy hioa paistoaika sopivaksi, kun saamme uuden uunin. Kiitos Selina herkullisesta reseptistä!


Eilen Aino loihti minulle uudet kynnet, jotka tuovat jo kevään mieleen. Kevät tuntuu olevaan jo kovasti kaikkien mielessä. Mieheni puuhailee juuri parhaillaan kevätkylvöjen parissa.


torstai 25. helmikuuta 2016

Ensimmäinen SNY- yhteydenotto

Eilen oli postilaatikkoomme ilmestynyt ensimmäinen yhteydenotto tämän kevään Salaiselta neuleystävältä. Ohjeiden mukaan ensimmäinen yhteydenotto suoritetaan postikortilla.


Kortissa parini kyselee minulta lankatoiveita. En muista, mainitsinko ilmoittautumislomakkeessa Novitan Puro Batikia. Se on yksi lempparilankani ja harmikseni Novita on mennyt lopettamaan sen. Onneksi minulla on sitä muutaaama kerä jemmassa. Mutta enhän minä raaski niistä parista kerästä mitään tehdä. Jos sattuisin jostain kaupan poistohyllystä löytämään Puro Batikia, en voi sitä ostaa, kun olen mukana lankapaastossa. Että jos parini sattuu jostain Puro Batikia löytämään, olen ikionnellinen. Mutta ei mitään paaineita parilleni. Rakastan yllätyksiä!

Kiitos kivasta kortista! Teksti lämmittää mieltäni, vaikkei tunnetakkaan toisiamme... vielä.

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Haaste

Kuten olen jo kertonut, osallistun Seijasiskon järjestämään Lankapaastoon. Tuosta oikealta sivupalkista voit lukea lisää tästä tempauksesta. Seijasisko haastoi meidät paastoajat tekemään sytomyssyjä ja villasukkia Oys: n keräykseen, joka on käynnissä ympäri vuoden. Tästä pääset lukemaan lisää haasteesta. Minäkin lupauduin kantamaan korteni kekoon ja tänään sain paketin matkaan Seijasiskolle.


Elämäni ensimmäisen Sytomyssyn virkkasin nelosen virkkuukoukulla. Langan kaivoin varastostani, kuten kunnon lankapaastoajan kuuluukin. Langassa ei ole enää vyötettä, joten en tiedä siitä sen tarkemmin. Puhdasta puuvillaa lanka ei ainakaan ole, mutta se on pehmoista, eikä kutita yhtään. Joten eiköhän se sovi tarkoitukseensa arkaa päänahkaa suojaamaan. Lankaa tähän kului vaivaiset 43 grammaa. Työlästä oli kyllä virkata tätä. Virkkasin, purkasin, virkkasin, purkasin ja virkkasin. Tarkotus oli tehdä miehen päähän sopiva myssy. Myssystä tuli kokoajan ihan hervoton, vaikka noudatin tarkasti ohjetta . Mieheni sanoin: " Ei kellään miehellä oo noin isoa päätä". Samassa ajassa olisin virkannut ainakin kolme myssyä. Mutta nyt se on valmis ja matkalla Seijasiskolle, joka toimittaa sen keräykseen.


Oys: n keräykseen lähti myös nämä villasukat miehen kokoa. Olen tehnyt nämä toissakesänä. Ohje on Novitan. Näissä neulottiin varret ensin poikittain. Ei oo mun juttu tää tekniikka, mutta tulipahan kokeiltua kerran. Lanka on 7 Veikkaa ja sitä kului 175 grammaa.


Henkilökohtainen avustajani on ahkera ja taitava neuloja. Hän lahjoitti keräykseen nämä neulomansa villasukat.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäivä

Vihdoinkin sain tänään avata "Elämän ja langan fiilistelyä"- blogin Sadun järjestämän Ystävänpäivävaihdon paketin. Olen aivan onnesta mykkyrälläni tuosta käsityökirjasta. Sitä minulla ei ollutkaan vielä kokoelmassani. Olen lainannut kirjan muutamia kertoja kirjastosta ja tehnytkin siitä jonkun sydämen. Nyt sain ikioman kirjan. Paketin takana on Anne. Tuhannet kiitokset ihanasta yllätyksestä sinulle Anne!






"Ositettu elämä"- blogin Osaikainen ilahdutti minua söpöllä Ystävänpäiväkortilla. Kiitos Osakainen!




Tänään kokoontui Pornaisten Käsityökahvila. Virkkaasimme ja neuloimme mukinlämmittimiä. Neulottavaa mallia koristaa kaunis palmikkokuvio.






Henkilökohtainen avustajani ilahdutti kaikkia Käsityökahvila- kävijöitä tänään Kevätesikolla Ystävänpäivän kunniaksi.





Tämän keväisen kuvan myötä haluan toivottaa kaikille blogini kävijöille

              IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!





torstai 11. helmikuuta 2016

Ystävänpäiväyllätys

Sain ihanan yllätyksen Ystävänpäiväksi "Elämän ja langan fiilistelyä"- blogista tutulta Sadulta. Ihanaa, kun netin välityksellä saa ystäviä. Ystäviä ei voi koskaan olla liikaa ja harvoinpa enää saa uusia ystäviä tässä iässä. Tuhannet kiitokset sinulle Satu!


Meidän kirjastossa on valokuvanäyttely nimeltään "Maita ja mantuja". Siinä on valokuvia Pornaisista, maasta ja ilmasta. Kuvat ovat ottaneet Sari Teräväinen ja Juha Vääräkangas. Upeita kuvia, joista nappasin surkeita kuvia kännykän kameralla eilen, kun kävin näyttelyssä henkilökohtaisen avustajani kanssa.





perjantai 5. helmikuuta 2016

Runebergin päivä


Eilen 8- vuotias tyttäreni ja henkilökohtainen avustajani leipoivat Runebergin torttuja. Tortut on leivottu lasten makuun sopiviksi, eli muffinseiksi ja ilman kostuketta. Sokeri- vesikuorrutteen sijaan tyttäreni halusi käyttää kaupan valmista kinuskikastiketta. Eivät kyllä näytä oikein houkuttelevilta. Kinuskikastike näyttää minusta sinapilta. Mutta pääasiahan on maku ja tyttäreni mielestä nämä ovat herkullisia.


Tänään postilaatikosta löytyi yllätyspaketti. Tämä on Ystävänpäivävaihtopakettini. Satu "Elämän & langan fiilistelyä"- blogista järjesti meille tämän Ystävänpäivävaihdon. Paketin saa avata vasta Ystävänpäivänä. Ensin ajattelin jättää postin laatikon avaamiseen vasta Ystävänpäivään, mutta enhän minä malttanut. Oranssista pahvikuoresta paljastui vaaleanpunainen lahja. Lahjan avaan vasta sovittuna päivänä, joten siitä lisää myöhemmin. Lisäksi sain söpön kortin ja sydämellisiä nenäliinoja.


Tuon ylinnäolevan kuvan Aino antoi minulle. On mielestäni osuva, ainakin meidän perheessä.