Tuubihuivi

Eilen sain virkattua valmiiksi kuvan tuubihuivin. En nyt saanut siitä tähän hätään parempaa kuvaa. Huivin virkkasin 6. 0 mm virkkuukoukulla. Lankana tässä on ikivanha Novitan Maxi Mohair, jota kului 159 grammaa. Onneksi sain koko langan käytettyä, koska lanka on tosi inhottavaa virkata. Mohairnöyhtää irtoaa kamalasti ja se sotkee kaikki paikat. Toivottavasti kaikki irtonöyhtä on irronnut virkatessa, ettei huivi enää sotke vaatteita käytössä.

Tuubihuvi menee pukinkonttiin, mutta en tiedä vielä kenelle. Osallistun huivilla Ravelryssa moneen KALiin: jokujoulukal, kkggkal, lahjatajoissakal ja ledgerkal. On kiva tehdä käsitöitä yhdessä muiden kanssa ja höpistä niistä. Lisäbonuksena KALeista voi voittaa ihania palkintoja, jos hyvin käy.

Tiedotus!

Lähden kolmeksi viikoksi kuntoutukseen Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen ensi maanantaina 26. 10. Palaan siis kotiin lauantaina 15. 10. Tämä on neljäs kerta, kun Kela on myöntänyt minulle kuntoutusjakson Maskuun. Saa nähdä, miten jaksan olla poissa kotoa kolme viikkoa putkeen. Vuonna 2014 olin Maskussa kahdesti, ensin viikon ja muutamaa kuukautta myöhemmin kaksi viikkoa. Vuonna 2011 olin kuntoutuksessa Maskussa kolme viikkoa, mutta silloin kuntoutukseeni kuului kolmen päivän omaisen jakso, jolloin mieheni oli kanssani.
Maskussa on aivan ihana kädentaitotila, joka on minulle kuin taivas. Siellä puuhailu auttaa kyllä minua jaksamaan erossaoloa perheestäni. Ja voihan olla, että saan jonkun vierailulle luokseni. Otan kuvia Maskusta ja kerron lisää kotiinpalattuani.
Tuossa yllä on pieni humoristinen esittelyvideo Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta.



Tänään sain postia SNYltäni. Postikortti on kuva Albert Edelfeltin maalauksesta "Ompelijattaria". Kortissa ystäväni toivottaa minulle hyvää kuntoutusjaksoa. Kiitos sekä kauniista kortista, että toivotuksista!

Syksyn SNY- kierroksen alussa sain pariltani väritystehtävän. Ja TADAA! Olen värittänyt kuvan.

Virkattu talo

Perjantaina kävin Keravalla katsomassa virkattua taloa. Talo on ollut paljon esillä julkisuudessa, joten moni on varmasti nähnyt kuvia talosta. Mutta olihan se hienoa kokea talo itse. Keravan taidemuseon järjestämällä tempauksella halutaan kunnioittaa muunmuassa naisten näkymättömäksi jäävää työtä. Virkkaustaiteilija Agata Oleksiak toteutti tempauksen satakunnan vapaaehtoisen virkkaajan kanssa. Talon peittämiseen kului akryylilankaa kaikkiaan 90 kiloa. 400 ruutuvirkkauskuvion virkkaamisessa on taiteilijan arvion mukaan kulunut noin 7000- 8000 silmukkaa. "Olemme niinkuin silmukat kudoksessa, yhdessä vahvempia. Jos yksi silmukka karkaa, koko rakennelma pettää."

Tänään olin syksyn ensimmäisessä oman kylän käsityökahvilassa. Askartelinmm heijastinkoruja kierrätysmateriaaleista. Meitä oli paikalla vaain seitsemän naista, mutta kaikki olivat tosi ahkeria.

Alimmassa kuvassa näette minun aikaansaannokseni.

Syyskuun kynnet

Syyskuun kynnet minulle teki Reetta. Lähes samanlaiset kynnet minulla on ollut aiemminkin. Mutta kun mä tykkään näistä.

Osallistun Ravelryssa Inspiraatiokuvavaihtoon. Jokainen osallistuja on valinnut 4- 5 kuvaa, jotka häntä inspiroivat käsitöissä. Vaihtopari kokoaa paketin näiden kuvien perusteella. Voin kertoa, ettei ole helppoa koota pakettia tuntemattomalle ihmiselle muutaman kuvan perusteella. Kun lähetin oman pakettini, minua pelotti tosi paljon, etten onnistu ilahduttamaan paketin saajaa. Omaa pakettiani en ole vielä saanut. Sen sijaan postilaatikossa minua odotti kaunis Martta Wendelinin postikortti. Kortissa on aiheeseen sopiva postimerkkikin.

Luin Tuomas Juntusen kirjan "Tuntematon lapsi". Tykkään kyllä kirjasta niin paljon, että ahmin sen lähes yhdeltä istumalta.Harvinaista herkkua on saada lukea isän näkökulmaa isyyteen. Kirjan aihe on raskas: oman lapsen kuolema. En suosittele kirjaa herkimmille lukijoille tai niille, jotka eivät halua kyynelehtiä. Minun ainakin piti lukea kirjaa nessupaketti kainalossa. Sen verran kirja liikutti äiti- ihmistä.

Porvoossa

Taas postia...

Tänään postilaatikosta löytyi söpö koirakortti ystävältä. Ihanaa, kun saan yllätyspostia. Kiitos Osakainen!

Aino toi minulle Ikeasta kolme Orkideaa. Linssilude änkesi itsensä mukaan kuviin.

Mitään valmista käsityötä minulla ei ole esitellä, joten esittelen sitten keskeneräisiä. Kerron näistä sitten lisää, kunhan joskus valmistuvat.



 Sanni Koivumäen suunnittelema MToto- haalari vauvalle kokoa 56 cm lankana Teeteen Helmi. Helmi on 100 % Superwash erittäin hienoa merinovillaa. Pyöröpuikko on 2. 50 mm KnitPro Symfonie, jossa kaapelin pituus on 80 cm. Haalarin saajasta minulla ei ole tietoakaan, mutta eiköhän haalarille joskus joku käyttäjä löydy.




Perusvillasukat Novitan 7 Veikasta (luonnonvalkoinen) ja jostain jämälangasta (harmaa). Puiset sukkapuikot ovat kokoa 4 mm. Varsi on kokoa kanootti, eli siinä on 64 silmukkaa. Kantapään jälkeen olen kaventanut niin, että jalkateräosuus on noin kokoa 43. Nämä menevät joulupakettiin miehelleni. Näihin sukkiin liittyy tarina, mutta kerron sen myöhemmin. Pysykää kanavalla!

Postia

Helvetinpöllö Voiko sukkapuikoilla meloa? - blogista lähetti minulle ihanaa postia mansikkateemalla: kesäinen mansikkakortti ja neulatyyny, nimeltään Biscornu (ranskaa). En kyllä raaski tuohon neuloja tökkiä. Pöllö on siis kirjonut kauniit kuviot taidokkaasti Biscornuun.
Tuhannet kiitokset ystäväni!

Eilen sain emolta viestin, että salaisen neuleystäväni lähettämä syyskuun paketti on odottamassa minua postissa. Lähetin mieheni Postiin pakettia noutamaan. Hän ehti juuri viime minuuteilla pakettia noutamaan, ennenkuin Posti sulki ovensa viikonlopuksi. Paketin sisällä oli kaksi lahjapaperiin käärittyä pakettia, kauniita servettejä ja kirje ystävältäni.

Lahjapaketeista löysin kolme kerää lankaa, lankarullan ja pussin kahvia appelssiiniaromilla. Ilmankos paketista tulvahti heti taivaallinen tuoksu, kun sen avasin. Alkoi heti tehdä mieli kahvia.

Napsin kuvia langasta saadakseni värit näkymään oikein. Väri on oikein syvä ja kaunis burgundi. Lanka on sis Schachenmayr Original Merino Extrafine.
Kiitos salainen neuleystäväni mahtavasta syyskuun paketista!